© Kissakirja.fi | Kaikki oikeudet pidätetään 2021-2023 |
Persialainen kissa
Arvokas ja kuuliainen persialainen kissa on ihana ja hiljainen kissarotu.
Hänen kaunis ja vitaava turkki, ihanat kasvot yhdistettynä rauhalliseen luonteeseen ovat tehneet siitä yhden maailman suosituimmasta kissarodusta.
Sitä pitää hoitaa paljon ja sillä on joitakin terveysongelmia, mutta sen ulkonäkö ja persoonallisuus ylittävät helposti nämä ongelmat.
He eivät sihise tai raavi nopeasti, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne ärsyyntyisi jos äänekkäät lapset tai eläimet häiritsevät niitä
Ne jotka kohtelevat persialaista kissaa kunnioituksella ja hellyydellä, ne ansaitsevat palkinnoksi hellän sylikissan, joka rakastaa hyvää hoitoa tai jopa harjata koko turkin läpi.
Jos haluat parhaan kaverin, joka vastaa dedikoitumiseesi ja rakkauteen samalla mitalla, Persialainen voi olla juuri oikea kissavalinta teidän perheeseen.
Persialainen kissa - sisällysluettelo
Elinikä:
10-15 vuotta
Pituus:
45-45 cm
Paino:
3-5,5 kg
Alkuperämaa:
Persia (Iran nykyään)
Perherakkaus
3/5
Karvanlähtö
5/5
Yleinen terveys
2/5
Leikkisyys
2/5
Älykkyys
3/5
Naukuminen
3/5
Lapsiystävällisyys
2/5
Vieraanvaraisuus
2/5
Hoidettavuus
2/5
Lemmikkiystävällisyys
2/5
Persialaisen kissan historiaa
Persialainen kissa on vanha kissarotu. Jotka rakastamat tätä eleganttia kissaa ei yllätä, että tämä pitkäkarmainen kaunokainen on syntyjään sivilisaatiomme alkujuurilta: Mesopotamiasta, mikä tunnettiin myöhemmin Persiana.
Persia on nykypäivänä Iran.
Rodun pitkä turkki oli todennäköisesti seurausta luonnollisesta mutaatiosta ja sen iskevä ulkomuoto herätti 1700-luvun aatelismiehen ja maailmanmatkaaja Pietro Della Vallen huomion, jolle kuuluu kunnia ensimmäisten pitkäkarvaisten tuonti Eurooppaan vuonna 1626.
Noihin aikoihin persialaisten kissojen turkki oli kiiltävän silkkisen harmaa, mutta kiitos valikoivan kasvatuksen, Persialaisia on nykyään kaikenvärisinä, mukaanlukien kaksivärisenä (valkoinen ja muu väri).
Ennen 1900-luvun loppua, kun kissanjalostus ja kissanäyttelyt tulivat vasta tunnetuksi, pitkäkarvaiset kissat Persiasta, Turkista. Afghanistanista ja muista eksoottisista paikoista tunnettiin yksinkertaisesti aasialaisina kissoina ja ne jalostettiin usein yhdessä.
1871 vuonna järjestetyssä Crystal Palacen kissanäyttelyssä Persialaiset kissat esiteltiin ensikertaa muiden rotujen kanssa. Ne olivat siihen aikaan suosittuja eläimiä, koska kuningatar Victoria piti sitä lempirotunaan.
Jo Viktorian aikana, liittäminen julkisuuden henkilöön varmisti rodun haluttavuuden.
Valikoivan rodunjalostuksen avulla kissaharrastajat alkoivat muokata Persialaista kissaa sen tämän päivän ulkomuotoon. He jalostivat kissalle pyöreän pään, lyhyet kasvot, hieman lättänenän, pulleat posket, pienet pyöreät korvat ja suuret silmät sekä tukevan vartalon.
Persialaisten turkki oli pidempi kuin Angorakissoilla ja nillä oli lyhyemmät jalat. Hyvin nopeasti Persialaiset ohittivat Angoran suosiossa.
Pohjois-Amerikkaan ne tuotiin ensimmäisen kerran 1900-luvun lopussa ja niistä tuli heti suosittuja, haastaen pitkäkarvaisen Maine Coon kissan, mikä oli siihen mennessä pitänyt paikkaa amerikkalaisten sydämmessä.
Siitä hieman 100 vuotta eteenäin ja Persialaisesta on tullut yksi rakastetuimmista kissaroduista maailmassa, palkittuna kauniista ulkomuodostaan ja ihanasta persoonallisuudestaan.
Koko
Tämä on keskikokoinen kissa. Perialaiset painavat tyypillisesti 3-5,5 kg
Luonne
Ylpeä ja kuuliainen Persialainen kissa on tunnettu hiljaisuudestaan ja ihanasta luonteestaan.
Hän on koriste jokaisessa kodissa, missä hän voi nauttia sylissä istumisesta – aivan varmasti hänen lempipaikkansa – missä häntä hoitaa he jotka ovat tarpeeksi huomaavaisia huomaamaan hänen ylhäiset ominaisuutensa.
Hän tykkää myös leikkiä kilttien lapsien kanssa, jotka silittävät hellästi sen turkkia, ajavat ympäriinsä lastenautoilla ja sitten tarjoilevat sille teetä heidän teejuhlaleikeissään.
Persialaiset ovat helliä mutta valikoivia. Ne varaavat huomionsa perheenjäsenille ja niille harvoille vieraille, joihin he voivat tuntea luottavansa.
Kovaääniset ympäristöt eivät ole hyviä Persialaisen luonteelle. Ne ovat rauhallisia luonteita jotka pitävät seesteisestä kodista, missä asiat muuttuvat hitaasti tai ei ollenkaan.
Perialaiset ilmaisevat tarpeensa suurilla silmillään ja äänellä, jota voisi kuvailla pehmeäksi, miellyttäväksi ja musikaaliseksi. Säännölliset ateriat, hieman leikkiaikaa leikkihiiren kanssa tai höyhenviuhkalla ja paljon rakkautta tietysti, mihin he vastaavat vielä suuremmalla rakkaudella.
Tämä kissa ei todennäköisesti kiipeile verhoissasi, hypi keittiön tasoilla tai kurki jääkaapin päältä. Hän on täysin tyytyväinen hallitakseen hänen alueitaan lattialta käsin tai helpommin saavutettavista huonekaluista.
Kun olet töissä tai kiireinen kotona, Persialainen kissa loikoilee tuolilla, sohvalla tai sängyllä, kunnes olet taas vapaa ihailemaan häntä ja antamaan hänelle huomiota, mitä hän mielellään vastaanottaa – mutta ei ikinä vaadi.
Persialaisen kissan hoito
Tärkein asia mikä kannattaa muistaa on se, että Persialaiset kissat tarvitsevat hoitoa joka päivä. Pitkä ja kaunis turkki ei pysy puhtaana ja vapaina takuista itsestään.
Se pitää hellästi mutta kokonaisvaltaisesti harjata päivittäin ja myös kylvettää säännöllisesti: ainakin kerran kuukaudessa, on hyväksi katsottu käytäntö.
Yksi juttu mikä kannattaa huomioida on kissanhiekkalaatikko. Jätökset voivat jäädä kiinni Persialaisen kissan turkkiin tai tassuihin, jos kissaa ja niiden hiekkalaatikkoa ei pidetä puhtaina, Persialaiset jättävät käyttämättä sitä.
Sitä et luonnollisesti halua tapahtuvan, pidä siis hiekkalaatikko puhtaana!
Liiallinen raapiminen voi olla ongelma tällä rodulla, joten pidä sen silmänurkat puhtaana estääksesi silmän alusten lian muodostumisen.
Harjaa hampaat päivittäin, tai ainakin viikoittain estääksesi ientulehduksia tai muita suuhygienisiä ongelmia muodostumasta.
Kannattaa muuten pitää Persialainen vain sisäkissana. Se ei ole mikään metsästämä ja tappelee myös huonosti muita kissoja, koiria tai susia vastaan sekä muita vaaroja, mitkä vaanivat kissaa ulkona.
Persialaisen turkki ei ole myöskään tehty pyöriskelemään mudassa, lehdissä tai muissa luonnon antimissa.
Jättämällä Persialaisen kissan ulos tarkoittaa yksinkertaisesti vain sitä, että vietät enemmän aikaa hoitamassa sitä,
Persialaiset myös saatetaan varastaa helposti pihalta. Se on kaunis ja arvokas kissa ja monet vorot tietävät sen. Pidä siis huoli siitä!
Turkki, hoito ja muut ruumiinosat
Persialaisella kissalla on erottautuva ulkomuoto: suuri, pyöreä pää, suuret pyöreät silmät, lyhyt nenä, pulleat posket ja pienet korvat joissa on pyöreät päät. Päätä tukee lyhyt paksu kaula lihaksikas vartalo – tai sellainen jota voisi sanoa pulleaksi.
Sen jalat ovat lyhyet, paksut ja vahvat varustettuna suurilla ja pyöreillä tassuilla. Sen häntä on lyhyt mutta sopusuhtainen ruumiin kokoon nähden.
Pitkä, paksu ja kiiltävä turkki hienoinen kuvioineen viimeistelee sen lookin. Se on pitkä kauttaaltaan ja pitää sisällään paksun kauluksen kaulan ympärillä, pitkät korva- ja varvastupsut ja kunnon huiskan eli hännän.
Persialaiset voivat olla hyvin erinäköisiä. Joillakin voi olla erityisen lättänä kuono ja niitä kutsutaan Peke-kasvoiksi. Mieti pariin otteeseen mahdollisia hengitysongelmia, koska tällä kissalla voi olla niitä.
Nukkekasvoinen Persialainen kissa on enemmän vanhanaikainen ilmestys. Sillä ei ole niin lättänä kuono mitä Peke-Persialaisella.
Kissan turkin väri ja kuviot vaihtelevat loputtomasti. Mieti, että kissallasi voi olla seitsemän väriä: valkoinen, sininen, musta, punainen, kermainen, suklaa ja lila + hopea ja kulta.
SIlmän väri liittyy sen turkin väriin. Esimerkiksi valkoisilla kissoilla on syvänsiniset silmät tai kirkkaan kuparin väliset silmät.
Lapset ja muut eläimet
Persialaiset kissat eivät ole aivan paras valinta kodille, mikä on täynnä metelöiviä lapsia ja koiria.
Ei niillä toki ole mitään ongelmaa olla kilttien lapsien huomion kohteena tai liikuskella ystävällisen koiran kanssa, joka ei jahtaa heitä tai muuten aiheuta niille pahaa mieltä.
Persialainen kissanpentuja
Persialaisen kissanpentuja on saatavissa eri kasvattajilta Suomessa.
Suomessa vaikuttaa myös Persialaiskissat Ry – niminen yhdistys, mikä on koostanut sivuilleen eri rodun pienkasvattajia yhteystietoineen.
Kasvattajat luovuttavat aikaisintaan pentuja 14 viikkoisina ja rokotettuina.
Jos tämä suloinen kissarotu kuulostaa sellaiselta, joka voisi olla sinun tuleva paras ystävä, suosittelemme ehdottomasti perehtymään sen hankkimiseen!
